Hääperinteet eri puolilla maailmaa
Suurin osa kaikista maailman aikuisista menee naimisiin. Kuka, koska ja kuinka naimisiin mennään riippuu pitkälti perinteestä ja kulttuuritaustasta.
Lasin rikkominen. Juutalaisen hääseremonian lopuksi sulhanen rikkoo lasin jalallaan. Rikkominen symboloi Jerusalemin temppelin tuhoa ja elämän haurautta.
1001 kurkea. Ennen häitään havaijilaiset morsiamet taittelevat paperista 1001 kurkiorigamia. Kurki symboloi hyvää onnea, pitkäikäisyyttä, onnellisuutta, uskollisuutta ja rauhaa. Kurkien taittelu edustaa morsiamen kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä - kukapa olisi uskonut!
Hääpuku. Ennen 1900-lukua naiset eivät ostaneet erityistä pukua häitä varten; he pukeutuivat vain parhaimpiinsa. Valkoisen hääpuvun perinteen aloitti Englannin kuningatar Viktoria. Kiinassa morsian pukeutuu punaiseen - hyvän onnen väriin. Hindumorsiamet verhoutuvat koruihin. Jos koruja ei löydy tarpeeksi kotoa, morsiamen suku vuokraa niitä lisää.
Hauskaa leikin lyöntiä. Saksalaiseen polterabend-perinteeseen kuuluu, että runsaslukuinen vierasporukka tuo polttareihin vanhoja astioita hajalle lyötäviksi. Mitä pienemmiksi paloiksi posliini hajoaa, sitä onnellisempi hääpari.
Hääkakku. Alun perin hääkakulla tarkoitettiin monia pieniä vehnäkakkuja, jotka murrettiin morsiamen päähän hyvän onnen ja hedelmällisyyden takaamiseksi - onneksi kakut eivät olleet jäätelöstä!
Vihkisormukset. Varhaisimmat sormukset tehtiin heinäpunoksista, nahasta, luusta, norsunluusta ja metallikimpaleista. Aikojen saatossa vihkisormusta on pidetty kaikissa sormissa, 1600-luvulla jopa peukalossa. Miehet eivät tavallisesti käyttäneet vihkisormusta ennen kuin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Ortodoksijuutalaisten mukaan vihkisormusten tulee olla sileitä, jotta timantit tai muut jalokivet eivät riko elämän ja onnen kehää.
Kihlasormukset. Maailman ensimmäisen timanttikihlasormuksen sai Burgundin herttuatar Maria sulhaseltaan Itävallan arkkiherttua Maximilianilta vuonna 1477.
|
